Kylvöaikaa odotellessa

Täällä näpit syyhyää jo kylvöpuuhiin pääsyä aivan kamalasti :P Onneksi on noiden huonekasvien mullanvaihtohommaa, jotta saan edes vähän tuntumaa kevätpuuhiin. Kasvit alkavat osa parantua ötökkähyökkäyksestä ja osa on täytynyt leikata ihan alas ja katsoa minkälaista kasvuvoimaa sieltä löytyy uudessa mullassa ja myrkytettynä.

Olen usean illan ajan tehnyt suunnitelmia ja laskelmia tämän kevään kylvettävien suhteen. Olen etsinyt perliittiä ja vermikuliittiä samoin kuin juurrutushormonia pelargonioille (ja löytänytkin nämä kylvötarpeet). Ostin myös muutaman viikon mietinnän jälkeen kokeiluun Rootrainers-paketin, jossa on 32 pientä muovipottia. Ajattelin laittaa pelakuupistokkaita tuohon aluksi, ja osan poteista säästän pienille kylvöksille.

Penkoessani laatikkoa, jossa edellisvuotiset siemenet ovat, on tullut ihmetyksiä; "ai tuotakin vielä jäi viime keväältä?", mutta täytyy yrittää muistaa, että kaikelle ei vaan ole tilaa. Varsinkaan nyt, kun loppukesälle luvattu putkiremontti painaa päälle. Aluksihan aioin vain kylvää hoidotta tai hyvin vähäisellä hoidolla (joka toinen päivä) pärjääviä kasveja, mutta sekaan on nyt päätynyt joitain viime kesän suosikkeja ja sellaisia, jotka epäonnistuivat ja haluan yrittää uudelleen.


Pitemmittä puheitta kasveihin (perässä kylvöaika):

- helpohkoja kasveja, joista en luovu:

• kelloköynnös Cobaea scandens sininen (7.3.),
  
• hyasinttipapu Dolichos lablab (6.4),
  
• isosamettikukka Tagetes erecta 'Vanilla' (14.3.) sekä
  
• uudet löydöt yksivuotiset heinät sininata Festuca glauca (6.4) ja
  
• röllinurmikka Eragrostis spectabilis 'Purple love grass' (6.4)
• uusi löytö syksyksi, asterisekoitus Callistephus chinensis (6.4)

- lisäksi haluan parvekelaatikoihin pelargonioiden kaveriksi

• lobelioita (7.3.) ja
  
• hopeavitjaa (tai jotain sen tapaista),

molemmat ostan valmiina taimina. Ostamani Rootrainersin mukana tosin tuli paketti lobeliasekoitusta ja viime kesältä jäi pilleröityä punaista lobeliaa, joka ei jostain syystä onnistunut. Taidan siis kokeilla vielä uudelleen itsekasvatettuna myös... on se joskus onnistunutkin, mutta kylvöajankohta on voinut olla erilainen... tai muut olosuhteet otollisemmat... kuka tietää.


Siemenlaatikkoa pengottuani päätin myös uudelleen kokeilla seuraavia aiemmin epäonnistuneita... vielä viimeisen kerran :))

• hämähäkkikukka Cleome hassleriana 'Rose Queen' (7.3.),
  
• irlanninkello Moluccella laevis (7.3.),
  
• punakosmoskukka Cosmos bipinnatus 'sensation' ei ehtinyt kukkaan viime kesänä (7.3.)
• härmesalvia Salvia farinacea Strata (14.3.)
• kesäsypressi Kochia scoparia (14.3.)

Siinäpä siis yhdelle parvekkeelle ihan tarpeeksi kasteltavaa. Vain 12 lajia mutta... kyllä niistä silti tungosta yhden kasvilampun alle saadaan...

Ahkerointia

Pitkästä aikaa olen saanut tehdä töitä oikein olan takaa. Vähän enemmänkin, kuin ehkä jaksaisin? Mutta luulen, että pian koittaa lyhyt tauko ennen varsinaista kauden 2008 alkua. Ehkä myös hartiani ja ärtynyt hiirikäteni saavat hieman lepoa, jatkuvasta aamusta iltaan koneella istumisesta :P Työ on todella antoisaa, siinä ainoa syy, miksi jaksan ja pystyn tekemään tätä, yritän koko ajan parantaa työni laatua.

Kausi 2008; siinä vasta kummallinen käsite, enhän ole vielä varsinaisesti edes päättänyt edellistäkään. Ainakaan alkaneiden suunnittelutöiden osalta. Mitenköhän tällä alalla pitäisi jaotella työvuosi, useinhan on alkuvuosi, kesäloma, jota seuraa loppuvuosi ja joulu/vuodenvaihde? Juuri nyt minusta tuntuu, ettei vuodelle ole alkua, ei loppua. Ei enää tasaista rytmiä: kesä kiirettä, talvi hiljaista. Enkä toisaalta ikävöi tuota lainkaan. Lienevät kuitenkin yhä tavallisempia tällä alalla tällaiset "venymiset", johan nämä lumettomat talvet määräävät sen, koska olemme töissä... Olen onnekas, että töitä on riittänyt kohtuullisesti yli pimeimmän vuodenajankin. Enkä tunne itseäni liian väsyneeksi kiireestä huolimatta, sillä ainakin saan itse valita, millaisen elämänrytmin haluan...

Tästä eteenpäin voin viimein kutsua itseäni yrittäjäksi, sillä pakolliset startti-rumbat on nyt hoidettu ja alkamassa on siis hurja pyristely; markkinointi päästäkseni pinnalle, kohdealueeni asiakaskunnan näkyville ja kuulolle kaikin tavoin. Olen toiveikas, mutta realisti: kilpailijoita löytyy paljon, ja kaikilla on omat valttikorttinsa. Omiksi vahvuuksikseni luen muun muassa nuorekkuuden, innovatiivisuuden, kilpailukykyisen hintatason sekä yhteistyön alueen muiden yrittäjien kanssa. Onneksi uusia töitä on jo tiedossa aika kohtuullisesti, vaikka onkin vasta tammikuu.

---

Edellisessä postauksessa kerroin parvekkeen kasveista, jotka eivät olleet lainkaan lepotilassa, mutta eilen vuodevaatteita tuuletellessani kyllä havaitsin jonkinasteista nuupahtelua myös noissa mainitsemissani lajeissa. Ei huolta, ehdin kyllä ottaa kuvia ennen näitä tammi-pakkasia. Seuraavat kuvat ovat päivätty 15.1.:

Parvekkeen talvi-ilme ei ole kovin piristävä...

Siitä huolimatta timjami tuntuu talvehtivan hyvin...

samoin kuin oreganokin :)

Vielä salvian vihreitä lehtiä lähikuvassa tuomaan kevättä talven keskelle!

Nyt alkaa siis viimein ilmassa olla oikeaa talven tuntua. Minulle se sopii hyvin, koska tekemistä riittää myös sisätiloissa. Ihan pienenä muistutuksena operaatio huonekasvien pelastus, viimeisin torjunta-aine-ostokseni on Nekon Biotorjunta, joka ei ainakaan hajun puolesta ärsytä ihmisiä, kasvitkin voivat ihan hyvin :) Olen järjestämässä makuuhuoneeseemme (yleensä kasvivapaa vyöhyke) hyllyä kaikille epävarmoille kasveille, tarkkailua varten. Lisäksi olen saanut heitettyä pois joitakin saastuneita kasveja siinä toivossa, että nuo muut selviäisivät... Osa kasveista alkaa olla turvassa melko varmasti, varsinkin nyt karanteenin järjestyttyä, mutta en silti vielä lopeta myrkytystä kerran viikossa. Ehkä en koskaan pääse lopullisesti eroon ötököistä, mutta ainakaan en halua niiden hidastavan taimikasvatusinnostustani, joka muuten oireilee taas pahasti...

Työhuone desinfioidaan ja tyhjennetään kasveista, sillä mustanmerenruusu eli torpankukka eli torpantyttö kuten mamma kutsui :) on alkanut mullan lisäämisen jälkeen työntää pintaan joitakin alkuja. Toivottavasti tällä kertaa onnistun paremmin kuin yleensä, ainakin motivaatio on kohdallaan muistellessani viimekesäistä kukintaa Äitini parvekkeella ja katsellessani muistia virkistäviä kuvia viime kesältä puutarha.netissä! Lisäksi mullassa ovat orvokinsiemenet. Pelargoniat kasvattelevat uusia lehtiä valossa, vaikka samalla kuivattelevat joitain vanhempia lehtiä. Valon lisääntyessä uskaltanen alkaa ottaa pistokkaitakin. Osa pelakuista on jo aivan mennyttä kalua lisävalosta huolimatta.

Joitakin uusia siemeniä on taas tullut hankittua, vaikkei mun pitänyt!! Ei niitä vaan pysty vastustaa. Nyt vaan sitten odotellaan, koska alkaisi olla sopiva aika kylvöille. Kelloköynnöstä ostin useamman pussillisen ihan yhteen tarkoitukseen jolla yllättää pari tuttavaa ;)) Ehkä kerron muista uusista löydöistä enemmän sitten kylvöajan lähestyessä... Samoin kerron vasta myöhemmin lisää yhdestä parvekekesän hidasteesta... nimittäin putkirempasta, jonka ajaksi joutunemme muuttamaan ainakin pariksi kuukaudeksi kokonaan pois syksymmällä... Eli tänä vuonna panostetaan sitten parvekkeen kevätkauteen erityisesti :)

Ei mitään uutta...

...kasvirintamalla.

Menneellä viikolla olen ehtinyt:

• nautiskella ensimmäisestä ostamastani tulppaanikimpusta (tai oikeastaan kolmesta erivärisestä, joista osan vein Äidin haudalle, ja siellä ne itse asiassa ovat pysyneet pidempään hyvinä :)

• jatkaa taistelua ötököitä vastaan
  

• herätellä kevätfiiliksiä niin työ- kuin kotielämäänkin liittyen...

Ensimmäiset tulppaanit, aamuaurinko ja kevät. Hirveästi kaikenlaisia ideoita niin työelämässä, kuin kotirintamallakin. Kotona joulunpunaiset tekstiilit ovat alkaneet saada kovaa kyytiä vaaleiden sävyjen tieltä. Uusia verhoja ja tyynynpäällisiä etsitään, niin kauan kuin alennuksia riittää... Siivousvimma on välillä ihan mahdoton (eli kaappien ja vaatehuoneen läpikäymistä, olohuoneen järjestys muuttui jälleen), mutta näitä hetkiä kompensoivat ne arki-illat, kun saan työt hoidettua enkä jaksaisi muuta tehdä, kuin kaatua petiin... Töiden saralla taas päätin viimeinkin laittaa tuulemaan, eli olen varannut ajan starttirahan hakua varten työvoimatoimistoon sekä varmistanut uusyrityskeskuksen hyväksynnän yritysidealleni. Eräs tuttu samalla alalla toiminimellä toimiva, kokenut naisihminen on myös ehtinyt katsoa ideaani ja antanut sille siunauksensa. Kaikki tuntuvat muutenkin olevan kovin kannustavaisia... Joko kerroin, että joululahjoiksi sain mm. uuden isomman näytön ja tukevamman työtuolin :D Kaikki paperit ovat kunnossa, sitä myöten, että vielä keksisin jonkin mojovan markkinointitavan toiminimelleni! Kaikki ideat otetaan avosylin vastaan, kiitos vain.

Mikäli täältä löytyy kiinnostuneita ja asiaa tuntevia, voin julkistaa yritykseni nettisivut myös täällä: kurkatkaapa oikeaan laitaan ja löytänette sieltä jotakin uutta. (Tämän jälkeen identiteettini on lopulta avoin kaikille, jollei se jo aiemmin ole ollut ;)) Ideat ja ohjeet nettisivuja varten olisivat myös tarpeen, vaikka kyseessä onkin tavallaan vasta prototyyppi.

---

Kukkasairaala, osa 2. Työpöytäni ovat lopullisesti vallanneet ötökkäiset tai valonpuutteesta kärsivät kasvit... Lampun alla kaikkein heikoimmat.

Täällä sitä kirjoitellaan, Raid-sumussa työhuoneessa. Toisin sanoen; ötökät vs. Tiina, 1-0. Mutta taistelua ei ole (vieläkään) luovutettu. Neem-öljy on siis kokeiltu jo aiemmin, nyt vuorossa olivat uudet keinot ja kohteena orkideat: ensin kuuma kylpy mäntysuovan kanssa, sitten kasvualustan vaihto ja lopuksi suihkutus kauttaaltaan raidilla.

Ötököiden totaalipainajainen, toivottavasti.

Olen tullut lopputulokseen, että lähestulkoon kaikkiin huonekasveihini pesiytynyt tuholainen on vihannespunkki tai joku sen lähisukulainen. Valitettavasti ehdin jo viikolla hankkia hetken mielijohteesta Provado-puikkoja Anttilasta. Tökin niitä kaikkien huonekasvieni ruukkuihin, kunnes käsitin mitä tuholaiseni ovat ja sain tiedokseni puutarha.netistä, ettei tavallinen Provado näihin tehoa (jokseenkin kaikkiin muihin ötöihin kylläkin, mutta punkkeihin tepsii Provado plus, jota ei taida vielä Suomesta saada?).

Tänään sitten lopulta kyllästyin tähänastisten torjunta-aineiden epävarmuuteen ja päätin sumuttaa yllättäen kaapista löytyneellä (äänessä hieman ironiaa??), tuttuakin tutummalla, pyretriinipohjaisella raid-aerosolilla kaikki kasvini lävitse, hajuista piittaamatta. Raidin pitäisi olla tehokkaampaa, kuin neem-öljyn, mutta se ei siis ole yhtä vahvaa myrkkyä, kuin kaikista pahimmanhajuinen malasiini (vai malationi? ovatko nämä kaksi sama asia?), ja pyretriinin varoaika on muilla kasveilla paitsi tillillä ja persiljalla vain yksi vuorokausi. Siltikin vähän arkailen tuotetta käyttää edes suurimmassa hädässä... Myrkky on aina myrkky, enkä ainakaan mihinkään syötävään kasviin raidia koskaan käyttäisi.

---

Tiukasti elossa sinnittelevät orkideani.. phalaenopsis sekä tuntematon Plantagenin alesta kesällä hankittu kaveri, jossa oli vaaleat kermanväriset kukat, olisiko jokin paphiopedilum?

Näin ollen, orkideat siis joutuivat tulilinjalle ensimmäisinä, käytännössä siitä syystä, että niihin liittyviä keskusteluja olen viimeimmäksi lueskellut ja kauhistellut erittäin tarkkoja kuvia tuholaisista, niiden aikaansaamista vaurioista sekä vertaillut näitä kuvia omiin kasveihini. Voin sanoa: en suosittele kuvien katselua kenellekään :P Nyt nämä rakkahat kaltoin kohdellut epifyyttini ovat jo kuin herran kukkarossa, eli puhtaassa orkideamullassa, pestyissä ruukuissaan, raidia suihkutettu juuresta latvaan asti ja käsittely uusitaan viikon päästä, jollei muutosta ala näkyä.


Muille kasveilleni en tietenkään aio ainakaan ensimmäisenä suorittaa kasvualustan vaihtoa ja juurakon pesua, vaan pelkän raid sumutuksen kylppärissä heti huomenna ja Provado-puikot jätän niille multiin varmuuden vuoksi... Kaiken panikoinnin lisäksi olen ehtinyt selailla muitakin p.netin lukuisia tuholaisia ja kasvitauteja koskevia keskusteluja ja näiden pohjalta kehitellyt varasuunnitelmien varasuunnitelmia. Yksi vahva ehdotus tosiaan on sitten "viime tipassa" tuo kaikkien kasvien tehopuhdistus juuria myöten, suihkun alla erittäin lämpimällä vedellä. Tähän mennessä huonekasvini ovat saaneet nauttia kuumista suihkuista vain ruukkuineen päivineen.


Toivottavasti raid täyttää toiveeni, eikä minun tarvitse enää raportoida tästä aiheesta lisää... Periksiantaminen kun ei kuulu luonteeseeni. :D Heti, kunhan pääsen edes auttavasti eroon noista pahalaisista, aion jälleen kerran laittaa näitä samoja orvokkeja itämään, vaikkeivät orvokit yleensä ikinä minulta onnistu kasvamaan kukkiviksi, ennenkuin loppukesäksi. Olen nimittäin saanut uusia vinkkejä orvokkikylvöksen kylmäkäsittelyyn ja neuvon, että kylvö kannattaa suorittaa jo tammikuussa. Jospa tällä kertaa onnistuisin viimein??

Täytyy olla ainakin vähän hullu, että voi olla puutarhuri...

Tohinaa kukkasairaalassa...

Pelargonioiden talvettaminen on sujunut yllättävän hyvin tähän saakka, vaikkeivät ne kovin valoisassa ole olleet. Pari kasvia on ollut lähempänä ikkunaa, kun taas suurin osa isoissa muoviruukuissa huoneen keskiosassa sekä takaseinällä. Kuitenkin kuivat lehdet ja kukinnot kerättyäni sekä tarkasteltuani kasveja lähemmin, huomasin paljon uutta kasvua, osa kasveista oli alkanut oikein janoamaan valoa. Ötököitä en (onneksi!)havainnut.

Kukkasairaala työhuoneen ikkunapöydällä on nyt kiireisimmillään.

Kroonisesta valonpuutoksesta johtuen päätin jättää tämänkertaisen hoito- ja kastelukierroksen jälkeen useamman pelakuun työhuoneen ikkunalle, osa on pakko laittaa takaisin hämärään vielä, koska tilaa ei vain ole. Ja jos haluan tuolla pöydällä työskennellä, täytyy kukat siirtää takaisin takaseinän hyllylle siksi aikaa. Olohuoneessa olisi ikkunalauta, mutta siellä taas on pidettävä lämpöpatteria melkein täysillä. Siellä olevat kasvit kuivattelevat lehtiään kuumuudessa, ja syksystä asti hengissä sinnitelleet ihme-ötöt tykkäävät ja oikein villiintyvät uudelleen kuivassa ja kuumassa ilmassa! Olohuoneen ikkunalla yritin viime talvena pelargonieni talvetusta, erittäin huonoin tuloksin. Sitä edellisenä talvena selvisin lepokaudesta ihan hyvin pimeällä kylmäkellarilla, kun nostin kasvit valoon jo aikaisin keväällä!

Täällä työhuoneessa lämpöä tuovat jatkuvasti 1-2 tietokonetta, joskus vanha telkkari ja valaistus vielä kaupan päälle. Patterin ollessa täysillä täällä pysyy sisälämpötila silti mukavasti alle 20 asteen, samoin kuin (toisessa) makuuhuoneessakin :) Kämppämme on kokolailla vilpoisa varsinkin pakkasilla, en oikein ymmärrä mihin se lämpö menee, alempiin asuntoihin ehkä? Ja minä kun olen melkoinen vilukissa. Kasveille tämä "vilpola" sopii erittäin hyvin, sillä aina kun joku yksilö alkaa näyttää kuivuuden tai ötökkäinvaasion vuoksi liian huonolta, voin antaa sille kunnon suihkun, lannoituksen ja sitten myrkytyksen neem-öljyllä, ja sen jälkeen siirtää valohoitoon tänne. Itse asiassa seuraavana vuorossa taitavat olla orkideani... Jospa joku niistä kolmesta intoutuisi kukkimaan.

---

Ötököistä vielä jatkaakseni, en ole edelleenkään päässyt eroon niistä samoista tummista, pienenpienistä, punkinkaltaisista? inhokeista, jotka jo toissa kesänä ja pitkään aiemminkin ovat vainonneet minua ja kasviparkojani. Mikäli ne ehtivät kauemmin pesiä kasvissa, alkavat ne kutoa ohutta seittiä joihinkin lehtiin. Myös sellaisia pieniä vaaleita kumppaneita, munia? on havaittavissa, mutta invaasiota ei huomaa ennenkuin helpommin huomattavia tummia yksilöitä alkaa ilmaantua. Ainut onneni on, että vaikka minulle on siunaantunut suuri määrä parveke- ja huonekasveja, ne ovat suurin osin sen tyyppisiä, etteivät vähästä anna periksi. Useta ovat paksulehtisiä ja niiden lehdet ovat isoja ja näin ollen helposti pyyhittävissä vaikkapa tolulla tai viimeisimmällä löydölläni, Neem-öljyllä. Meiltä löytyy mm. useita eri vehkoja, kahta kultaköynnöstä, hopeatäpläköynnöstä, tummaa herttaköynnöstä, rohtoaloeta (toinen Äitini peruja), pikkuposliinikukkaa (Äidiltä saatu), kahvipensas (parhaalta ystävältäni vuosia sitten saatu), anopinhammas (anopilta :)) sekä pari eri anopinkieltä.

Harmillisin takaisku taitaa olla viimeisin, anopinhampaan kohdalle käynyt, kasvi on minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen huonekasvi... Se oli jo niin pahoin saastunut, että emokasvi oli pakko katkaista pois ja nyt yritän huolehtia siitä, etteivät poikaset pääse ötököille alttiiksi. Hoitona siirto kukkasairaalaan kuivalta ikkunalaudalta :) Kyseisen kasviyksilön vieressä taas sijaitsi tädiltäni saama anopinkieli, jossa ei ainakaan vielä näy mitään tuhojälkiä. Harmittaa kyllä tosi paljon, jos en millään pääse ötököistä eroon, sillä minulle huonekasvit ovat iso osa elämää, lahjoja ja muistoja ystäviltä ja sukulaisilta. Vaikken niille aikaani paljoa uhraa, oletan niiden kestävän kanssamme aina ja mikäli jokin niitä vaivaa, vaalin kasveja loppuun asti, enkä tohtisi heittää pois edes raaskuja. Harmittaa myös, ettei minulla vieläkään ole tämän kelvollisempia kasvien talvetuspaikkoja :(

Joku voisi kutsua minua hulluksi, mutta kasveillani on minulle
paljon tunnearvoa!

- Siispä nyt viimein on aika aloittaa viherkasvien keväthoito ja perusteellinen lehtien tarkistus ja sumutus merileväuutteella. Suosittelen tätä muillekin, ellette halua kokea samaa kuin minä...

Taisteluterveisin, MissTii :)

Innostus...

Tämän kesän ykkösinnostus taisivat olla vanhat kunnon pelargoniat. Syykin on selvä: helppohoitoisuus ja vaatimattomuus, silti kaunis ja kestävä kukinta. Siispä voisin veikata saman innostuksen jatkuvan ja lisääntyvän ensi kesänä :)

Jo viime kesältä tuttu Appleblossom pelakuuni
kukki jälleen upeasti.
Tämä ja alla oleva lajike ovat peräisin
muistaakseni syksyn 2005 Kuntatekniikan
roskistavarasta :D

Sain viimein myös tämän lajikkeen kukkimaan toisin kuin
edellisena kesänä... Kiitos Äidin, joka juurrutti mulle keväällä
omasta hengissä selvinneestä yksilöstään pistokastaimen :)
Aika erikoinen pirtsakka väri, eikös?
Mikä lie lajike...

En tajunnut kirjoittaa yllä ja alla olevien lajikkeiden nimiä muistiin
ostaessani taimia keväällä. Ylempi on muistaakseni Plantagenista
ja alempi Siemenestä ja Koneesta.
Tässä ylemmässä on kaunis tumma ruusunpunainen väri ja kerrottu kukinto.

Tämä taas ihastutti matalaakin matalemmaksi jääneellä varrellaan
mutta tuhdilla kukinnallaan loppukesästä. Ja väri on aivan taivaallinen! Ihana kirjava purppura...

---

Vaikka orvokit tuovat väriä kevätkauteen parvekkeella, on niiden käyttö vähentynyt itselläni jatkuvasti. Ne nimittäin tuppaavat keräämään kesän aikana ötöjä itseensä, ja muuttuvat sen myötä aika rangoiksi. Mikään myrkky ei tunnu tehoavan, enkä sellaisia hennoisi suihkutellakaan... Pelargoniat sen sijaan, eivät tunnu olevan niin alttiita säiden vaihteluille eivätkä myöskään tuholaiskannoille. Saattaa siis olla, että ensi kesänä uudet pelargonialajikkeet valtaavat lisää alaa parvekelaatikoistani... ;) Syy on myös sentimentaalinen... en raskinut heittää pois Äitini pelargonioita, vaan yritän talvehdittaa ne täällä työhuoneessamme :D

Täältä en kyllä onneksenne aio kuvia esitellä, on aivan liian sekaista ja ahdasta kuten voitte kuvitella. Mutta kasvit viihtyvät jopa ilman lisävaloa, koska tämä on asunnon viilein kolkka. Yksi Appleblossom yrittää jopa parhaillaan kukkia :)

-MissTii-

Aurinkoisia kevätpäiviä

Parvekkeella kukoistavat tällä hetkellä Plantagenista hankitut tête-narsissit laatikoissa sekä Siemen&Koneesta ostetuista edullisista krookusruukuista toinen (valkeat saivat liikaa aurinkoa ja menivät nopeasti). Olen päässyt jo hieman siivoamaan talven roskia pois, joten seuraavaksi alkaa olla vuorossa sopivien kalusteiden hankinta sekä säleikköjen ja kaariportin sijoittaminen tukevasti paikoilleen. (Yritänpä lisäillä joitakin kuvia postaukseeni myöhemmin, vaikka ne tuntuvatkin hidastavan sivun latautumista aika paljon... )

Parvekkeella viihtyvät tällä hetkellä kaupasta hankitut krookukset ja narsissit, tosin lämpötila alkaisi olla vähitellen otollinen jopa orvokeille! Lienee kuitenkin tilapäistä?!
---

Ikkunalaudalla ja lampun alla pöydällä on ehtinyt itää edellisen postauksen jälkeen:

• sininen lobelia 'Crystal Palace'
  
• ensimmäinen chili 'Inca Berry'
  
• basilika
  
• sitruunamelissa

Muiden viime sunnuntaina kylvettyjen lajien itäminen tuntuu kestävän hieman odotettua pidempään, mutten ole vielä kovin huolestunut. Tein muutaman kylvökokeilun lisää tänään illalla... Katsotaan, kuinka nopeita nämä ovat:

• auringonkukka 'Sungold Dwarf Double'
  
• tuoksupielus
  
• kotilokukka
• samettikukat 'Petite Yellow' sekä 'Vanilla'
  
• lyhtykoiso
  

Seuraavaksi laittanen huhtikuun keskivaiheilla itämään:

• lisää hyasinttipapuja ja hämähäkkikukkaa
• krasseja
  
• päivänsineä
  
• mahdollisesti lisää tänään kylvettyjä riippuen itämistuloksista.
  

Orvokin taimet alkavat olla pian koulinta-iässä ja kelloköynnöksen siemenet laitoin juuri yön yli likoamaan vesilasiin. Pelakuut ja heliotroopit voivat hyvin, samoin hyasinttipavut näyttävät pirteiltä, vaikkeivät olekaan lehtiä kasvattaneet lisää. Isompaan multaan siirto lienee innostanut juurien kasvatteluun...

Huonekasvienkin kanssa olen ehtinyt paljon puuhastella, tosin useimmille kasveilleni olen vain lisännyt ruukun pintaan uutta ravinteikasta multaa, koska viime keväänä taisin lähes kaikille vaihtaa mullan kokonaan ja monille isomman ruukunkin. Muutaman uuden pistokkaan olen saanut juurtumaan ja jopa ruukkuun (rönsyliljaa, kultaköynnöstä, jukkapalmua, malakanvehkaa), äidiltäni sain puolet pikkuposliinikukasta (Hoya bella) ja kiepitin sen versot rautalangan avulla pienelle kehälle makuuhuoneen koristukseksi. Sain äidiltäni myös lähenevän muuttonsa takia kaksi uutta kirjovehkaa, tummalehtisen (valkeat lehtisuonet) sekä sen perinteisen kirjavalehtisen lajikkeen (olin juuri hankkinut vaalealehtisen lajikkeen, joten nyt näitä on jo kolme...).

Samassa ruukussa tumma- ja vaalealehtisen kirjovehkan lisäksi viirivehkaa ja kirjavalehtistä aasinkorvaköynnöstä.

En liene täällä myöskään maininnut harjoittelustani lähtiäislahjaksi saamaani orkideaa, joka on minulla ensimmäinen lajiaan! Phalaenopsis eli perhosorkidea (lienee sellainen tavallinen?), kukkia on useampi yhdessä vanassa ja väriltään ne ovat mielestäni erittäin kauniit: limevihreällä pohjalla kirkkaat punaiset lehtisuonet, kuten alla näkyy! Erikoinen huomionkerääjä, minun makuuni :)

---

Pääsiäistä täällä odotellaan myös innolla; rairuohot ovat hyvin kasvussa ruukuissaan, pajunkissat vaasissa, suklaamunia ja mämmiä nautittu jo pariinkin otteeseen sekä tietysti askarreltu koivunrisukranssi pian valmiina oveen ripustettavaksi. Jonkinlaisesta silkkinauhasta voisin pienen rusetin vielä siihen lisätä huomenissa...

Keväinen keittiönikkunamme...
lumet ovat kuvan ottamisen jälkeen ehtineet sulaa jo lähes kokonaan.

Kovin aikaisin tuntuu tämä kevät koittaneen, kaiken kaikkiaan. En haluaisi edelleenkään manata, tietysti haluaisin päästä siirtämään kasvini mahdollisimman aikaisin parvekkeelle, mutta on epäuskottavaa, ettemme takatalvea enää pääsisi kokemaan ennen vappua... Sitä paitsi, ilman kunnon talvea ei tule kunnon kesääkään, joku on tainnut sanoa. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa :D


Menipä taas myöhäiseksi kirjoitteluksi, minulla tuppaa jäämään nämä sunnuntaipuuhat aina yöhön. Onneksi sentään kelloja on jo siirretty ;))

...kunnes eräänä päivänä...

Viime päivät ovat olleet täynnä ihmetystä ja yllätyksiä. Asiaa olisi pitkästä aikaa niin paljon, mutta jospa kerron vain lyhyesti...

---

Orvokit (ks. edellinen postaus) ovat viimein itäneet. Tässäpä kuva tuoreista sirkkalehdistä muutaman päivän takaa. Nyt odotellaan seuraavia lehtipareja, jotta päästäisiin koulimaan jossain vaiheessa...

Ainoa talven yli hengissä selviytynyt cayenne-pistokkaani on pukannut kukkaan ihan huomaamattani. Oksa on seissyt vesilasissa koko talven pöydän perällä, kasvilampun alla tosin. Välillä olen lisäillyt vettä, enkä ole huomannut pitkää, valkeaa juurta aivan lasin pohjaa vasten! Kuvatessani asia kävi sitten ilmi :) Ei muuta, kuin multaan vain nopeasti. Kukat täytynee napsia pois, että jaksaa kasvatella lehtiä ja vartta kesäksi :)

Sitten ikävämpiä asioita. Kovasti vaalimani pelargonit ovat kuivahtaneet liikaa ikkunalaudalla kuuman patterin päällä, eivätkä ole jaksaneet ainakaan vielä tuottaa yhtään lehden silmuakaan. Ei syytä huoleen silti, onneksi annoin äidilleni muutaman pistokkaan jo viime kesänä, joten hänen kasvattamistaan, hyvin voimissaan olevista pielikeistä saan ehkä myöhemmin, latvomisen yhteydessä pari pätkää! Harmittaa varsinkin tuo 'appleblossom', jonka kukinnoista niin kovasti viime kesänä tykkäsin... Murheeseeni kävin lohduttautumassa toissa päivänä Siemen&Koneessa, josta kahden nupukkaan krookuksen lisäksi sain vähillä lompakossa olleilla hiluillani yhden pienen (n. 5cm) pelakuun pistokastaimen! Laitan sen tänään multiin, samoin kuin cayennen ja joitakin aikaisehkon kylvön vaativia kesäkukkia. Jos pelargoni tuosta innostuu terhakkaan kasvuun, kuten oletan (ja liikkeen laatu on yleensä ollutkin luotettavaa), käyn kyllä hankkimassa noita lisääkin. Kerrassaan kätevä tapa lisätä kasvia. Valmis juurrutettu pistokas. Edullinenkin vielä!

Huonekasvien määräkin on huomattavasti tässä kevättalven aikana lisääntynyt, tietenkin osasyynä jo päättymässä oleva työrupeamani kukkakaupassa. Aiemmin mainitsemani Calathean lisäksi löytyy jo kaksi ananasta (Bromelia).

Eilen hankin joululahjaksi saamaani alta valaistuun ruukkuun jo olemassa olleiden kasvien (vaalea aasinkorvaköynnös, 3 x pieni viirivehka) lisäksi vaalealehtisen kirjovehkan, joka oli tarjouksessa Hong Kongin viherosastolla. Vaikka kasvi on vielä pienehkö, odotan sen kasvavan melko nopeasti korkeammaksi, kuin muut kasvit, joiden on tarkoitus pysyä matalampana, ns. taustakasvillisuutena.

Yritin sekoittaa hortonomin taidoillani hieman erisävyistä lehteä, eri kokoisia kasveja ja kasvutapoja saadakseni muhkean ilmestyksen melko isoon ruukkuun. Jos jollain sattuu olemaan kokemuksia näiden kyseisten kasvien yhteiskasvatuksesta, ottaisin tietoa mielelläni vastaan, kuten aina =) Äidilläni on jonkin verran kokemusta useamman helpon viherkasvin viljelystä yhdessä ruukussa, hänellä istutukset ovat aivan mahtavia ja halusin kokeilla itsekin. Katsotaan miten käy! Otan kuvia, kunhan kasvit ovat asettuneet kasvusijoilleen paremmin.

Voisin sanoa, että olen liekeissä, sen verran kova palo on kevään myötä taas alkanut niin kodin kuin parvekkeenkin laittoon... :)

Katsotaan, mitä muuta kevät tuo tullessaan...