Askarteluja joulun tunnelmissa

Olen saanut ajan kulumaan viime päivinä nopeasti. Joulukorttiaskartelujen lomassa (niistä en tietenkään voi julkaista kuvaa, tai yllätys menee pilalle tutuiltani) on syntynyt muutama kranssi, joista voisinkin laittaa kuvia heti tähän alkuun:

Ulko-oveamme koristavan koivunrisuista kierretyn ohuen sydänkranssin koristeeksi kiinnitin sisalkuidun päälle muutaman muratinlehden, kuivattuja appelsiininsiivuja sekä luonnonkuidusta solmimani pienen sievän rusetin. (Valitettavasti kuvat ovat vähän huonoja...)

Kranssi ulko-ovessamme. Tein samasta risukasasta myös toisen, pienemmän sydämen, jota en tosin vielä ole ehtinyt koristella.

---

Kransseja alkaa kertyä jo niin monta, että paikan keksiminen niille on hankalaa. En ole vielä kovin hyvä näiden askartelussa, joten lahjaksikaan ei kehtaa antaa harjoittelutöitä :)
Ehkä jo kohta alkaa sujua...
Tämän ripustin sitten parvekkeen ovien väliin tuomaan työhuoneeseen jouluista tunnelmaa. Punaiset sydämet ovat huopaa, naru sisalnarua, johon voisin vielä kiinnittää muutamia pieniä "lahjalaatikoita" lähempänä joulua. On kivaa, että kranssien koristeita pystyy aina muokkaamaan vähän kerrallaan! Alareunaan kiinnitin rautalangalla sisalkuitua ja sammalta, jäkäläisiä oksanpätkiä ja tekomarjoja.

---

Tämä risukranssi (katso myös edellinen postaus) ei vieläkään oikein ole sellainen, kuin haluaisin. Vaatii todellista taitoa saada kranssin ulkokehästä tuuhea, mutta toisaalta ehkä materiaalina käyttämäni angervo ei ole kaikkein parasta kovaotteiseen vääntelyyn. Ihan tyytyväinen pitää olla kuitenkin :) Luulen, että jätän tämän luonnolliseen väriinsä, ja mikäli mustikanvarpukranssini onnistuu, suihkuttelen sen hopeisella värillä ja lisään helmiä ja glitteriä pintaan tuomaan hohtavaa joulun tunnelmaa.

---

Kranssien teko on mahtavaa puuhaa, kunhan vain oppisin kaikki perusasiat ensin! Havu- ja varpukranssien teko tuntuu edelleen luonnistuvan minulta kuin vanhalta tekijältä, pitää ottaa sellaisista lisää kuvia vielä tännekin. Mutta esimerkiksi kranssipohjan työstäminen paksuhkoista pajunvitsoista on edelleen minulle aika hankalaa... Samoin materiaalin etsiminen tuottaa välillä vesiperän. Lumien sulaminenkin oli toisaalta tosi tylsää, mutta taloamme ympäröivän lähimetsän pohja on nyt aivan lumeton, mikä mahdollisti alkuviikosta vielä mattimyöhäisen sammalen- ja mustikanvarpujen keräämisreissuni!

Saisi kyllä vähitellen tulla lunta taas... Ei olisi koko ajan niin hämärää ja kosteaa...

---

Saimme viimein ripustettua uuden lampun, 120cm pitkän loistelampun sävyä Warm white, työhuoneen pöydän ylle aikaista taimikasvatusta ajatellen. Laitoin heti muutamaa Capsicum pubescens -chililajiketta (PI 585267 "Turbo Pube", PI 497676 sekä PI 585261 kutakin kaksi kappaletta) itämään kokeeksi, #puutarha.netin paremmin osaavien ihmisten neuvojen mukaisesti, jo nyt marraskuun aikana. Kokeilussa on lisäksi minulle aivan uudet kivivillakuutiot kasvien idättämisessä, kastelin ne kylvön jälkeen hyvin ja laitoin kelmun vielä koko purkin päälle. Yöksi taidan siirtää kasvualustan lämpöpatterin päälle, en tiedä auttaako se itämistä mutta eipä kai lämpö haittaakaan? Tuntuu, että olisi taas korkea aika saada jotain vihreää itämään ikkunalle. Jos idätys onnistuu, napsin heti kuvia :) Pelargoniat on nyt siirretty olohuoneeseen valoisammalle ikkunalle piristymään, jotta työhuoneessa olisi tilaa varsinaisesti tehdäkin jotain. Uusia kransseja kenties? Kimppu mustikanvarpuja on jo pari päivää odotellut vuoroaan koneen näytön vieressä. Sain tänään rakkaalta etukäteis-synttärilahjan, Strömsö-kirjan, jota olin kerran kai ääneen haaveillutkin =) Siitä, jos mistä, riittää ammennettavaa jokaiselle vuodenajalle! Kiitos kulta!

Kotikin on päivä päivältä paremmassa järjestyksessä, ei tietenkään kokonaan, mutta hiljaa hyvä tulee. Paljon riittää vielä tekemistä, ensimmäinen viikonloppuna itse rakentamamme hylly tuli heti täyteen kirjoja ja levyjä, joten toisen rakentaminen odottaa lähitulevaisuudessa. Ehkä alle puolet tuon kaksimetrisen korkeudesta riittäisi kuitenkin... cd-levyjen asettelu hyllyille on todella hankalaa, varsinkin, jos ne haluaisi johonkin tiettyyn järjestykseen, että löytäisikin jotain joskus.

Eipä silti, minulta puuttuu edelleen mahdollisuus kuunnella levyjäni kuulokkeilla, mikä puolestaan ei innosta järjestelemään levyjäkään sen kummemmin. Minun pitäisi näet vetää varmaan kaksi peräkkäistä jatkojohtoa saadakseni kuuluvuutta vahvistimelta sohvalle tai nojatuolille kuulokkeiden kanssa. Olen hassu, haluaisin kuunnella musiikkia välillä niin, etten tee muuta, keskittyen siihen, kuulokkeet päässä, jolloin pystyn sulkemaan muut häiriötekijät ulkopuolelle ja rauhoitun. Harmittaa, kun en ole oikein pystynyt koulusta takaisin Lahteen muuton jälkeen kertaakaan kunnolla kuuntelemaan levyjäni, ne vaan pölyttyvät laatikoissa enkä edes hanki uusia. Tämä taas on johtanut siihen, että olen kyllästynyt musiikkiin ylipäänsä aika pitkälti... Ennen se oli yksi päävirtalähteistäni :)

Minulla on kokemusta huonoista ja epämukavista langattomista kuulokkeista, sellaiset olisi hyvät kyllä (jos ne siis toimisivat kunnolla... LAHJAIDEA! Synttärini ovat perjantaina btw ;)) Toinen vaihtoehto minulle on ennenkin toiminut lattialla kuuntelu, jota pystyn toteuttamaan lähinnä silloin, kun olen yksin kotona, etten ole miehen tiellä. Tietysti osan levyistä olen siirtänyt jo tietokoneellekin, mutta se on jotenkin teknistä ja hankalaa, musiikista menee maku tietokoneella :( eikä tässä istuskellessa oikeastaan koskaan tee mieli kuunnella musiikkia. Kaiuttimetkin puuttuu, eikä työtuoli kutsu fiilistelemään parhaiden levyjen parissa kuulokkeet päässä. Tällä hetkellä se on kuitenkin aika lailla ainut vaihtoehto :/

Mikä ongelma! :D

Minusta tuntuu, että tämä postaus alkaa venyä aivan liikaa, joten jatkan toisella kerralla. Silloin varmaan ollaankin jo joulukuun puolella! Askartelu- leivonta- ja lahjanhankintakiireet vain yltyvät... Koittakaa muistaa ottaa rennosti kuitenkin ;)

Kranssi ja muita ideoita

Sain illalla viimein aikaisiksi harjotella tällaista ulospäin hapsottavaa kranssia. Näin sellaisen Tiimarissa, mutta halusin itse kokeilla, vaikka näytti melko haastavalta... Tarkoitus olisi saada ulkokehästä suht tuuhea ja sisäkehästä ainakin vähän paksumpi ja tukevampi. Tässä siis alkuvaihe parin tunnin työstämisen jälkeen:



Muoto on ihan hyvä, samoin hapsut ovat aika tasaisesti nyt, mutta niitä on tosiaan vähän vielä... Hapsuihin kiinnittelen varmaankin säihkyviä helmiä ja jotain hopeista kimalletta, saatan vähän suihkaista hopeasprayllä koko komistuksen yli. Kranssia voisi sitten käyttää joko pöydällä kynttilöiden tai jouluisen kukka-asetelman ympärillä tai seinällä koristeena sinällään tai pyöreään peiliin yhdistettynä... Seinälle se on kyllä vähän pieni.

Nyt tuntuu, että ideoita olisi pääni täynnä, mutta vaikka aikaa on koko päivä, niin se ei riitä. Parvekkeen suunnitelmakuvat, erilaiset kranssit. Sain tänään tilattua chilin siemeniä viimein. Niiden kasvatukseen tosin tarvitaan valaistusta, jota ei vielä ole järjestetty. Parvekkeelle olen miettinyt jo pari päivää joko vanhoista ikkunaruuduista koottua sermiä tai sitten kokoan sellaisen vanhoista rimoista ja käytän "lasina" kanaverkkoa tai muuta sellaista. Minulla on ylimääräistä kuivabetonia, josta voisin valaa jalustoja joulupuille, tai vaikka ruukkuja tai mitä tahansa... En saa kaikkia ideoita päähäni kerralla, että kirjoittaisin ne tähän ylös. Mutta ei hätää.

Otan vielä teekupillisen myöhäisillan ratoksi ja lueskelen kirjaston talvisia puutarhalehtiä hetken (ja saan taas miljoona uutta toteuttamiskelpoista ajatusta), kunnes väsymys valloittaa... Huomenna ehtii taas askarrella lisää.

Edellisen viikon kertaus

Kummallista, miten paljon sitä saakaan toisinaan tehtyä, kun ei ole valmiiden, muiden määrittelemien aikataulujen orja. Kuulostaa pahalta olla työtön, mutta on tässä puolensa! Kuten seuraavasta saatatte huomata:

Alkuviikolla sain valmiiksi siis tuon parvekkeen alustavan vihersuunnitelman (edellinen posti). Kodinhoidon ohella olen ehtinyt käydä työhaastattelussa, lähettää kolme hakemusta, istuttaa punaisia lyhytvartisia tulppaaneita pieniin ruukkuihin (saa nähdä koska ne kukkivat, koska jouluksi eivät ainakaan ehtine. Tammikuuksi aikaisintaan), käynyt ostoksilla kaikkea tarpeellista metsästäen ja etsimässä sohvapöytää, sitten lopulta luovuttanut ja rakentanut sellaisen itse.

Edittiä: Pöytä on mitoiltaan noin 110cm pitkä, 40cm leveä ja 45cm korkea. Materiaalina käytin 40cm leveää ja 1,5cm paksua mäntylautaa, jonka sahasin käsisahalla sopiviin pätkiin. Levyjen pituus oli 2 metriä, joten laskin, että saan haluamani 45cm korkeuden jättämällä pöytälevyn siihen 110 senttiin. Ja ihan hyvähän siitä tuli, vaikka vähän levyt halusivatkin pullistella ja käyristyä... Vähän rautoja takapuolelle ja pähkinän sävyistä vahaa pintaan, avot :) Ainakin itsetehty, ja edullinen.. Alkoi vaan puistattaa sohvapöytien hinnat kaupoissa, eikä mikään ollut ihan sopiva kooltaan ja materiaaliltaan. Tähän ratkaisuun päädyttiin, avo joutui auttamaan levyjen poraamis- ja ruuvaamisvaiheessa, ja vaikka miehen mieli välillä muuttuikin (tyyliin "nyt kyllä lähdetään sinne Iskuun ostamaan se pöytä mitä kateltiin!") niin pistin vastaan ja runnoin pöydän valmiiksi, niin hienoksi kuin osasin. Lopulta kumpikin taitaa onneksi olla tyytyväisiä.

Aurinkolamppuni (Innosol Rondo) ja lepolasseni. Jotain omaa viimein! Sekä tietysti vähän huonosta kuvakulmasta uusi itsetehty pöytä! Hyvä kun vaha on edes ehtinyt kuivua... ;)

Vielä riittää projekteja, sillä joulu lähestyy jopa uhkaavasti! Pikkujouluaika lähenee ja samoin meidän yhteiset synttärit. Tupaantuliaisia ei olla ehditty pitää, joten jonkinlaiset voisi yrittää järjestää samaan syssyyn, ja niitä pitää ainakin vähän suunnitella ja ihmisiä kutsua... Pitäisi opetella ompelemaan, edes alkeellisesti. Aina olen vähän halunnut, muttei ole tullut mahdollisuutta tai ollut aikaa. Kolmeen isoon lattiatyynyyn pitäisi myös ommella päälliset, mutta äidin Singeri tykkää kyttyrää kun en osaa käyttää sitä, en saa sitä kuriin. Apua siis tarvitaan, onneksi äitini osaa =)

Kynttilälyhty, löytö Tarjoustalosta

Aloittelen paraikaa taas muutamaa kranssia. Keräsin eilen risuja lenkkimatkan varrelta ja jotain sain jo aikaankin. En mitään pyöreää vielä tosin! Parvekkeen oveen olisi mukava saada iso kranssi, jonka keskelle voisi ripustaa sitten jotain jouluaiheista jossain vaiheessa. Tiimarissa näin sellaisen pyöreän, josta lähti ulospäin risuja vinottain, en osaa selittää.. risuihin oli sitten laitettua kimalletta ja pieniä helmiä... semmoisen voisin itsekin yrittää saada aikaan. Myös risusydämet olis kivoja joulunajan koristeita! Pyörin ircissä kirjoittaen yhdellä kädellä askartelun välissä... Paha, paha tietokone työpöydän kulmassa... ;)

No tämän illan saan ainakin hyvin kulumaan risujen parissa. Huomenna sitten taas ompelukoneen ääreen yrittämään... Toivottavasti ei vain lopu voimat kesken kun touhuan kaikenlaista yhtä aikaa, oikeastaan nyt työ olisi este harrastuksille =)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille lukijoille!

MissTii aattelee jo kevättä

Arvaan jo etukäteen, ettei bloggerin kuvankeskitys näytä suunnitelmakuvistani mitään muuta, kuin hieman väriä ja jotain harmaita viivoja, joiden kohdalla pitäisi olla tekstiä. Vuodatuksen puolella postaamani kuva (ensimmäinen) näkyy aivan tarkasti, muttei pysy marginaalin sisäpuolella täysin. No, katsotaan...

Olen miettinyt viime päivinä uuden parvekkeen muotoa ja kuinka tilan saisi parhaiten hyödynnettyä ilman että parveke tuntuu pötköltä vailla loppua. Kuten alla olevista kuvista (ehkä) huomaatte, olen päättänyt jakaa tilan kevyesti kahteen osaan; ja tässä kohtaa mukaan tulee sermin hankinta. (Kuvat löytyvät myös Flickristä, jossa ovat tarkempia, klikkaa sivupalkista MissTii II)



Seuraavissa tarkemmissa kuvissa pitäisi erottua jo joitain kasvilajeja, joita minulla on tai ajattelin kokeilla ensi kesänä. Ensimmäisenä käsiteltäköön parvekkeen vasen eli makuuhuoneen puoleinen pääty.

Sermi on tuo tumma mutkitteleva pötkylä alla olevassa kuvassa, ja sen kummallekin puolelle tulee iso ruukku, joista toisessa on sinilaakakataja ja toisessa pylväskataja, jotka tuovat kaivattua ikivihreää muuten harmaalle parvekkeelle. Iso pallo on rottinkinen pallotuolimme, jossa on sininen pehmuste, se kaipaa värikästä vilttiä ylleen. Sen eteen lattialle tulee ohut räsymatto, mutta väriä en vielä osaa arvioida. Koko kaiteen pituudelta tulee parvekelaatikoita, tähän vasempaan päätyyn ajattelin sijoittaa eriväriset pelargoniani ja niiden aluskasveiksi esimerkiksi murattia ja lobeliaa (perinteinen, mutta ihanan romanttinen yhdistelmä). Tikkaat sijoitetaan ikkunoiden väliin jäävälle seinänpätkälle, ja niiden ympärille laitetaan kaksi ruukkua kelloköynnöstä säleikköineen. Pallotuolin vieressä oleva arkkupöytä palvelee hyvillä ilmoilla huonekasvien sijoituspaikkana. (Päädyssä oleva suorakaide on pyykinkuivatusteline...)

---

Oikeanpuolimmainen, eli työhuoneen pääty tuleekin sitten enemmän kahvitteluhetkien paikaksi. Työhuoneen ikkunan alle on tarkoitus sijoittaa muutama chiliruukku joko lattialle tai jollekin matalalle tasolle. Kaiteen ja sivuseinän nurkkaan kerään erityylisiä ja värisiä ruukkuja sekä sellaisia kasveja, jotka vaativat hieman enemmän huomiota kuin toiset tai ovat olleet heräteostoksia, joiden sijoittaminen muualle vaatii aikaa ja totuttelua. Keräämäni ruusunoksa (pitäisi ottaa kunnon kuva ja laittaa tänne siitä postaus) tulee tuohon nurkkaan, ja valaisen sen koreat piikikkäät oksat värillisillä valoilla tai lyhdyillä. Päätyseinälle tulee köynnöskranssia säleikköön.

Parvekelaatikoihin olen ajatellut kevääksi keltaisia orvokkeja, sitten samettikukkaa, ehkä markettaa, loppukesästä krysanteemia, hallaöille syysasteria. Keltainen saa olla vallitseva väri, mutta sopivia taustavärejä ovat erilaiset vihreän, purppuran ja hopean sävyt. Reunuksille sopivat ainakin muratti, maahumala, suikeroalpi, poimulehti sekä erilaiset rentoakankaalit. Keskimmäisiin laatikoihin tulee kelloköynnöstä, joka vaatiikin sitten kunnollisen säleikön kiinnittämistä kattoon :/ Tahdon runsaasti vihreää, ja parvekelaatikoiden avulla se onnistuu! Pitkälle parvekkeelle niitä mahtuisi yhteensä ainakin kymmenen. Mutta katsotaan nyt aluksi muutamalla :D Kaverini muuten ehdotti jo puutarhakaaren kiinnittämistä parvekkeen keskiosaan köynnöksien kiipeiltäväksi ja jakamaan tilaa. Innostuin heti, mutta pitää yrittää tehdä ensin muutama havainnekuva...


Olemme muuten ihan tyytyväisiä, että parveke on avonainen. Lasituksesta emme ole edes puhuneet, sillä homma taitaisi tulla aika kalliiksi, puhumattakaan, että kallista kasvatuskautta menisi hukkaan! Omasta puolestani voin sanoa, että on ihanaa, kun voi kuulla tuulen äänen myrskyllä ikkunaa vasten. Tai kun lumivaippa peittää parvekkeen lattiaa, ja sinne voisi rakentaa vaikka lumilyhtyjä tai mitä vain! (tänään olisi jopa suojakeli :o) Puhumattakaan mahdollisuudesta käyttää parvekelaatikoita.

On olemassa huomattavia eroja lasitetun ja lasittamattoman parvekkeen välillä: lasitettu on enemmänkin lisähuone, joka pysyy lämpimänä pidempään syksyllä ja on käytettävissä aiemmin keväällä, kuin lasittamaton. Vähän kuin viherhuone, mutta kasvukausi on lyhyempi, jollei käytetä lämmitystä. Jälkimmäinen taas muistuttaa olosuhteiltaan ja ulkonäöltään paljon enemmän oikeaa puutarhaa, tai paremmin sen osaa. Avointa patiota, josta siis puuttuvat seinät, mutta katto toki on. Puutarhasuunnittelussahan puhutaan huoneista, seinistä, katosta ja lattiasta. Haluan omasta patiostani suojaisan ja lämpimän oleskelunurkkauksen, mutta vasta kesä näyttää, mitä tuleman pitää. Sateinen kesä voisi olla avoparvekkeen kauhistus.

Meille tullee ensi kesäksi taas kunnon potagerie. Ruukkuja tarvitaan, jos halutaan peittävää kasvillisuutta, se tiedetään, mutta itse ruukutkin ovat jo minusta kauniita. Ja erilaiset kalusteet. Avoimessa tilassa ei niitä kaikkia voi säilyttää talven yli, mutta makuuhuoneessa on sopiva tila pallotuolillemme ja sermin pitää sopia olohuoneen sisustukseen myös. Olohuoneen tyylin pitää olla hieman parvekemainen tietyllä tavalla. (Ja tässä oli se kohta, joka liittää parveke- ja vuodatusblogini toisiinsa, risti-postauksen syyt:)). Pyykkitelineen haluan parvekkeelle, koska pidän ulkona kuivattujen vaatteiden raikkaasta tuoksusta. Silti teline saa luvan pysyä piilossa tilan perällä, kun huomio kiinnittyy muualle.

Ah ihana kesä.

Lumivaipan alle vaipuneena

Meillä on satanut lunta ja myrskynnyt koko päivän, miten teillä?
Parvekkeella näyttää nyt tältä:

Tunnelmavalot enää pilkistelevät runsaan lumipeitteen alta. (Pahus, yksi lamppu on jo taas ehtinyt palaa...)

Lumi on muodostanut outoja kumpuja kasvien väliin, mutta kaipa nuo lamput täytyy lumisateen lakattua kaivaa enemmän esiin vielä. Lunta on reilusti myös koko lattian leveydeltä, niin että sitä voisi lapioida. Kuvat on otettu tänä aamuna, lumisateen pitäisi täällä hellittää huomiseen mennessä.

---

Tänä vuonna halloween taidetaan viettää hieman lumisemmassa tunnelmassa kuin viime syksynä. Halloween on jostain syystä löytänyt viime vuosina nopeasti tiensä sydämeeni, ja harmittaa jos lumentulo pidättelee tänä vuonna sitä ulkosalla juhlimasta. Onhan aina ensi vuosi ja voihan sisätiloissakin saada tunnelman syttymään ...

Kaivoin seuraavan hämärän kuvan arkistoistani, kun nyt viimein pääsin niihin käsiksi, ja se on siis otettu vuosi sitten parvekkeeltamme:

Huii, pelottava kurpitsamörkö sopii vähän aikuisempaankin juhlakoristeluun. Ainakin jos on vähän lapsenmieltä ;)

Kurpitsojen kaiverrus on paitsi mukavaa ajanvietettä, haastavaa (kuten lopputuloksesta huomaa :D) ja sisustasta saa erittäin maittavaa piirakkaa ja taidokkaammat keksivät muitakin ruokalajeja. Itse tyydyin lisäksi paahtamaan siemenet uuninpellillä, hieman suolaa päälle ja pieni snack on valmis!

Ontto lyhty ei kyllä viileällä parvekkeellakaan montaa päivää säily sen jälkeen, kun sen sisällä on koko ilta poltettu kynttilää, vaan lätsähtää pehmeäksi nopeasti (varsinkin, jos yö- ja päivälämpötiloissa tuppaa olemaan suuria eroja ja kuori jäätyy ja sulaa monesti). Silti minusta tuollainen on paljon hienompi, kuin kaupasta saatavat valmiit paperiset tai keraamiset lyhdyt. Kierrätettävää materiaalia ja saat takuulla omanlaisesi ;) Kasvattaisin itse, jos olisi mahdollisuus ja kaupassa ne ovat aika turkasen hintavia olleet :/

Nyt vaan kaikki hankkimaan omia kurpitsoja!