Taimien kasvua sekä tietoisku! :D

Kosmoskukat Cosmos bipinnatus (yllä) ovat kasvaneet tosi nopeaa tahtia. Niiden juuret roikottelevat Rootrainer-solujen pohjasta jo ulkona. Ei ihmekään, koska monet suosittelevat niitä nopeakasvuisina kylvettäväksi suoraan kasvupaikalle. No, ainakin ehtinevät tänä vuonna kukkaan, jos vain annan tarpeeksi vettä ja lannoitetta. Tässä vaiheessa ennen koulimista syvempään ruukkuun noiden varsista näemmä erottuu mukavasti, mikä taimi tuottaa punasävyisen ja mikä valkean kukan :) Taidan kuitenkin yrittää saada mahdollisimman sekavärisen istutuksen näistä kesän tullen...

Lannoitteena olen muuten käyttänyt Biolanin ruukun voimaa eli sitä kanankakkaa, koska se on antanut tähän mennessä voimakkaimman kasvutuloksen. Millaisia lannoitteita mahtaa löytyä kukinnan lisäämiseksi, typpipohjaiset kakkarakeet kun tuppaavat lisäämään eniten lehtien kasvua? Kysyy edelleen tietämätön...



Samettikukatkin Tagetes 'Vanilla' alkavat olla kohta koulimisen tarpeessa, sillä isoimmat taimet pukkaavat nyt toista varsinaista lehtiparia, siis sirkkalehtien jälkeen. Annan kuitenkin pienimpienkin taimien vähän ensin ottaa kiinni, jotta harvennus sujuu ilman katkenneita varsia tai muita karskin käsittelyn uhreja :D Yleensä sammarit ovat olleet koulittavina helpoimmasta päästä voimakkaan kasvutapansa ansiosta...

Kotipuutarhureille vielä muistutus ja tietoisku, nyt on hyvä aika kalkita pihamaalla, sillä sadevesi imeyttää lannoitteet hyvin maahan :) Myös tuhkaa voi hyvin käyttää puutarhakalkin sijaan nostamaan kasvualustan pH:ta, tosin sen levittäminen ei ehkä ole yhtä 'kätevää' kuin rakeistetun kalkin, joka ei pölyä. Lisäksi ostaessa puutarhakalkkia, saa pussin kyljessä myös ohjeen levitettävään määrään. Kalkkia voi kuitenkin yleisesti ottaen levittää reilulla kädellä, sillä Suomen maaperä on useille puutarhakasveille liian hapanta. Käytettäessä tuhkaa kalkin sijasta kannattaa välttää syötäviä kasveja tuhkassa mahdollisesti olevien raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden vuoksi...

Huhtikuuta!

Hups vaan, ja ollaankin jo huhtikuun puolella. Kovasti kiirettä on pitänyt nämä viime päivät, koska olemme yhteistyökumppaneideni kanssa osallistumassa Pihapiiri 2008 -puutarhamessuille Lahdessa ensi viikonloppuna. Kelit ovat myös niin hyvät, että ihmiset alkavat tarvita piha-apua. Onkin siis erittäin hyvä, että olen aikaisemmin jo tehnyt jonkinlaisen suunnitelman kylvöille.

Tätä noudattaen (suunnilleen) aloitin siis huhtikuun kylvöt tänään härmesalvialla Salvia farinacea, josta viime keväältä oli jäänyt muutama siemen lajia 'Strata', mutta suurin osa koostuu uusista siemenistä, jotka ovat lajiketta 'Victoria'. Stratassa kukat ovat hopean ja sinisen väriset, kun taas Victoriassa kuvan mukaan tumman siniset. Viime kesänä härmesalvia ei kukkinut minulla lainkaan, luultavasti liian vähäisestä lannoituksesta johtuen. Sekä pussista että muualta löytyneiden ohjeiden mukaan kasvi itää valossa, eli siemeniä ei peitetä. Kasvun ihmeen pitäisi tapahtua 18 asteen lämpötilassa 12-19 vrk sisällä :) Viime keväänä muistaakseni itävyys oli kohtuullisen hyvä, joten katsotaan miten käy.

Nopealla kelauksella melkein kaikki kylvöt ovat tähän mennessä itäneet :) Lobeliat, kosmokset, samettikukat, hämähäkkikukka on edelleen vain sirkkalehdellä mokoma, kun taas kotilokukka/ irlanninkello pitäisi kohta koulia uudestaan. Mutta: yksi "yllätys" on tullut eteen. Nimittäin - kelloköynnöksen Cobaea scandens itämättömyys! Siis kylvämistäni 4 pussillisesta (= n. 40 siementä?) Lord Nelsonin valikoimasta hankkimiani siemeniä, ei yksikään ole vielä nostanut päätään mullasta. Kahtena aiempana keväänä ovat ensimmäiset niskalenkit nousseet mullasta muutaman viikon kuluttua kylvöstä, mutta nyt, n. 4 viikkoa kylvöstä, ei ole tapahtunut mitään... Osa siemenistä on kylvetty 11.3. ja osa ehkä reilua viikkoa myöhemmin, kun mitään ei alkanut näkyä...

Olen tästä aiheesta lueskellut puutarha.netin puolella enemmänkin ja luulen kylväneeni siemenet liian syvään multaan. Tosin kylvöastioina olen käyttänyt mm. matalia styroksisia ja muovisia jauhelihapakkauksia, eli kovin syvään niihin ei kylvettyä edes saa... Toinen vaihtoehto on myös, että olen kastellut mullan liian märäksi. Tarkastin kuitenkin, ovatko siemenet vielä itämiskykyisinä mullan seassa, ja suurin osa näytti olevan, joten kylvin löytämäni hieman lähemmäksi pintaa. Joissain harvoissa oli näkyvissä pienenpieni valkea häntä jo itämisen alettua. Aiemminkin olen lueskellut kelloköynnöksen idättämisen ongelmallisuudesta, ja miettinyt asiaa Hallattaren kanssa. Itsellänikin idätys onnistui parhaiten aloittelijan tuurilla keväällä 2006 (kylvö 23.2., lähes kaikki itivät 7.3., valitettavasti kuvat eivät enää näy...), viime keväänä ihan hyvin (kylvö 26.3., ensimmäinen iti 6.4.), mutta nyt kävi näin...

Joskus on tosi vaikeaa yrittää keksiä, mitä pitäisi tehdä toisin :P Katsotaanpa auttoiko tuo siirto-operaatio mitenkään... Olisi outoa jäädä tänä kesänä kokonaan vaille kelloköynnöstä :o Ehkä voisin ostaa yhden taimen ja kasvattaa siitä pistokkaista lisää. Ja voisin myös yrittää talvettaa kasvia valoisassa paikassa!