maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Talvi tulee, olen kerrankin valmis!

Taidan olla vähän myöhässä talvipostauksineni, mutta nyt sen voi sanoa virallisesti saapuneen. Tänäänkin on tupruttanut lunta koko aamun vaakatasossa. Vaikka lämpötila pysyttelee lähes viiden plusasteen tuntumassa, on maahan silti ehtinyt kertyä kunnollinen, peittävä kerros lunta. Aamupäivällä näin tälle talvelle ensimmäiset lapset pulkkailemassa tuossa pihalla (kuten aiemmasta linkistä näkyy). Samassa rinteessä, missä itsekin tuli joka talvi laskettua mäkeä porukalla.

Täytyy sanoa, etten kyllä saanut laitettua ns. "jouluvaloja" parvekkeelle yhtään liian aikaisin. Ensin virittelin alkuviikosta viime viikolla työhuoneen ikkunan edessä sijaitseviin kahteen laatikkoon tavalliset kirkkaat tuikut koivunoksien ympärille. Torstaina sain kytkettyä myös makuuhuoneen päädyn laatikkoon pienet kukkavalot ja otettua kuvia. Nyt satanut lumi ihanasti ikäänkuin kruunaa parvekelaatikoihin laittelemani asetelmat. Lumisia kuvia en ole vielä ehtinyt asetelmista ottaa, päiväsaikaan kun ei ole samanlaista tunnelmaa, kuin hämärän saapuessa. Varmaan talven aikana ehdin ottaa kuvia aivan tarpeeksi kuitenkin :)

Työhuoneen pääty, parvekkeen ovi oikealla. Kahdessa vihreässä parvekelaatikossa kellokanervaa (Erica) sekä koivunoksia, joihin valot on kieritetty. Hyllyn päällä on kimppu mustikanvarpuja. Lattialla kesäkukkaruukut talvehtimassa.

Työhuoneen päädyn laatikoiden valaistusta 26.20.-06. Tunnelma on vielä syksyinen, ennen lumen tuloa.

---


Makuuhuoneen päätyyn sijoitin yhden pitemmän, valkoisen laatikon, jossa on kahden tikun päähän pujotetun sammalpallon lisäksi kaksi hopealankaa sekä paljon sammalta sekä syksyisiä hedelmiä (kiulukoita, ruusukvitteniä).

Asetelma makuuhuoneen päässä ei ollut kummoinen ilman valoja, mutta näiden viime talvena hankittujen kukkalamppujen kanssa se on ihan tunnelmallinen yhdistelmä.

---

Vielä on varaa laittaa lisääkin valoja, kunhan noihin ensin tottuu ja ennen joulua voi tietysti vähän viedä valojen määrää ylikin :P Valot eivät juurikaan edes näy ulos, koska suurin osa lampuista jää kaiteen sisäpuolelle. Aloitin kirkkailla valoilla, koska ne ovat minusta tunnelmallisemmat. Jos joka ikkunassa on eriväriset kirkuvat valot, se vasta ottaa hermoon talven pimeillä kulkiessa... Sitäkin kyllä näkee ikävä kyllä :P Mutta makunsa kullakin! En nimittäin muistanut yksiä värillisiä valoja ollenkaan ja sitten on myös yksi vanhempi monivärinen (vilkkuva :S) valokaapeli olemassa. Lisäksi ostin Halloweeniksi viisi pientä, lasista tuikkulyhtyä Tiimarista, kolme sinistä ja kaksi punaista (kuvassa). Ne piti viritellä rautalangalla kieputtamalla tuohon metalliseen kaiteeseen roikkumaan, mutta on ollut tuulista ja myrskyisää. Saa nyt nähdä tuleeko niitä laitettua... Viime vuonna kun oli vielä ihan lumetonta halloweenin aikaan ja mielestäni ihan lämmintäkin oli, ainakin lasitetulla parvekkeella. Mutta eivät värilliset lyhdyt hukkaan mene, onhan niille ainakin kesäaikaan käyttöä...

Askartelutavaraa, jota varten minulla on nyt yksi kokonainen kaappi! Laatikossa erivärisiä sisalkuituja, muovihelmillä koristeltua rautalankaa sekä tuikkulyhtyjä. Versovat pelargonit on pelastettu kaupungintalonpuistosta kesäkukkien poiston ja sipulien istutuksen aikaan.

---

Parvekekalusteet on rahjattu ullakolle lumen tieltä. Nyt viimeistään olen sitä mieltä, että on ehkä hankittava uudet kalusteet, sillä tuo pöytä on aivan liian iso. Sen halkaisija on n. 2/3 parvekkeen leveydestä ja siten se tuntuu tukkivan koko pitkulaisen tilan. Tykkään kyllä kalusteiden tyylistä ja tummasta väristä, mutta haluaisin tehdä parvekkeella muutakin, kuin istua neljän hengen pöydän ääressä, varsinkin kun yleensä pöytää käyttää kerrallaan kaksi tai kolme... Tuoleja tuntuu olevan aina liikaa, neljästä vain kaksi tai korkeintaan kolme on ollut käytössä ja 1-2 aina taitettuna kokoon jossakin seinän vieressä. Ei, kyllä pieni on kaunista tässäkin :) Jos "vanhat" kalusteet löytävät uuden omistajan keväällä, taidan hankkia tilalle ehkä pyöreän, noin puolet nykyisen halkaisijasta olevan pöydän tai sitten puoliympyrän mallisen pöydän seinää vasten. Myös neliskulmainen, pieni, ehkä pastellisävyinen pöytä olisi sopiva, mutta nämä ajatukset jätän suosiolla kevääseen. Pitää katsoa, minkälaiset kalusteuutuudet valtaavat markkinat ensi kesänä.

Nyt alkaa tuntua, että on jo hyvä syy polttaa kynttilöitäkin... Parvekevalaistuksen lisäksi olen kerrankin ehtinyt melko hyvissä ajoin muuttamaan blogini ulkoasua hieman vuodenaikaan paremmin sopivaksi. Lopuksi toivotan kaikille lukijoille oikein mukavaa ja lumenpöllyävää alkutalvea ja jännittävää pyhäinpäiväniltaa lauantaiksi! Muistakaa pelotella toisianne oiiikeiiin kunnolla ;)

lauantaina, lokakuuta 14, 2006

Pölyn laskeuduttua

Nyt on pari viikkoa kulunut muutosta, eikä vieläkään kaikkia tavaroita ole saatu ihan paikalleen. Itse muutto meni suhteellisen hyvin, vaikkakin pääsimme siirtämään omia tavaroitamme sisään vasta muutamaa tuntia sovittua myöhemmin. Oikeana päivänä kuitenkin ;) Kiitokset sutjakkaasta muutosta kuuluvat ansiokkaille muuttomiehille, jos heistä joku tätä lukee...

Uuden työhuoneen pöydällä kypsyttelevät jo toista satoaan nyt lehtiä ötökkäinvaasion vuoksi tiputtelevat cayennet (Capsicum frutescens, Paprika de Cayenne).

---

Parvekekin otti ja muutti ja on saanut uutta syysilmettä kellokanervien (Calluna ks. edit!) muodossa. Niitä on kahdessa laatikossa ja kolmanteen olen ajatellut jotakin muuta, vihreää johon valoja, kunhan saan hankittua lisää koukkuja laatikoille. Pimeä tulee nopeasti, eikä parvekkeelle ole saatu vielä mitään sähkövaloa. Toivottavasti sähköputkimieheni osaa asentaa jonkin johdon kulkemaan joko ikkunan- tai parvekkeenovenraosta, jotta saamme jonkunlaisen tunnelmavalon uloskin.

Valkeaa ja perinteisen punaista kellokanervaa parvekelaatikossa. Koivunoksiin olen ajatellut sähkötuikkuja, mutta itse sähkö parvekkeella tuottaa pienen tenkkapoon, koska maadoitettua pistoketta ei siellä ole.

---

Vanhalle parvekkeelle jäivät korkeat ja tuuheat kelloköynnökset (Cobaea scandens). Köynnöskasvi oli erittäin helppo, ainoastaan alussa hätkähdytti hieman pitkä idätysaika, mutta lopputulos ylitti sitten odotukset. Vaikka parvekkeella kasvattamani yksilöt eivät tuottaneet ainuttakaan kukkaa, olen nähnyt sen upean kukinnan läheltä veljeni pation seinällä. Valitettavasti köynnöksistä kännykkäni kameralla otetut kuvat eivät ole tarpeeksi tarkkoja nettiin laitettavaksi. Köynnös peitti hienosti vihreydellään muoviputken vanhalla parvekkeellamme edellisenä talvena paleltuneen jalokärhön (Clematis) sijasta ja tarjosi avoimelle alas asti lasitetulle parvekkeelle kaivattua näkösuojaa yhden kulman peittäen. Kelloköynnös on siis yksi niistä kasveista, jotka ovat myös ensi keväänä must.


Pari kesken muuton (30.9. -06) napsittua kuvaa vanhalta parvekkeelta. Tilan tyhjennyttyä pesin ja öljysin auringossa vaalenneen puulattian ennen avainten luovutusta.
Kelloköynnökset jäivät muutossa paikoilleen kahdesta syystä: 1. säleikköjen irrottaminen taustoistaan kasveineen olisi ollut miltei mahdotonta ja 2. asunnon ostaja nimenomaan pyysi säilyttämään jotakin vihreätä (nuo tuuheat köynnökset :)) ) parvekkeella, ettei se jää aivan autioksi.

---


Lisää kuvia ja tunnelmaa parvekkeeltani, kunhan tutkailemme erilaisia sähkövalomahdollisuuksia ja löydän jostakin lisää noita parvekelaatikon kannatusrautoja. Kahta laatikkoa varten sain raudat äidiltäni, mutta uusi parveke onkin tosi pitkä...

Tutuille voin lisäksi paljastaa silloin tällöin päivittyvän yksityisblogini salasanan, kannattaa kysyä rohkeasti kommenteissa tai muuta viestintä käyttäen! Toisaalta kannattaa myös varautua melkoiseen vuodatukseen, sillä blogi onkin sitten tosi yksityinen ja teksti sen mukaista... :D Lupaan järjestää joitain kuvia asunnosta vuodatukseen heti, kun suurimmat tavarat on saatu paikalleen...

Edittiä pari päivää myöhemmin: pakko korjata vielä (kun kukaan muu ei sitä ole tehnyt), että kellokanerva on Erica ja tavis kanervat Callunoita! Aina ne menee sekaisin...