lauantaina, huhtikuuta 08, 2006

Rusokäenkaalit kukkeina

Purppurainen rusokäenkaali tai "onnenapila", Oxalis deppei, on alkanut huomaamattani kukkimaan.

Kukinnot ovat menneet suppuun päiväsaikaan, mikä luultavasti johtuu liian vähäisestä kastelusta.

Kasvi alkaa löytää paikkansa sydämessäni, mutta silti tuntuu, ettei ylimääräistä tilaa ole, ehkä sitten kun parvekkeen saa käyttöön, ja asunto vaikuttaa hetken aikaa jokseenkin tyhjältä... silloin tätä väriläikkää osaisi paremmin arvostaa.

Kuvapäivitys kotoamme, etummaisena tietokoneen päällä kelloköynnöstä, taempana työpöydällä sinkkiämpärissä isompi kahdesta pelakuustani. Lisää vaaleanpunaisia kukkia =) Uusi teemukikin on päässyt kuvaan.

Koti = VIIDAKKO.

---
Edittiä: seuraavana iltana on toinen (isompi ruukku) onnenapiloista jo löytänyt uuden onnellisen omistajan kaveristani Laurasta. Olkoon yhteiselonne menestyksekäs ;)

...ja nyt unelmakämpän sivuille tiirailemaan sisustusdetaileja.

6 kommenttia:

5:23 ip. , Blogger Laurier Rose kirjoitti...

Ihana tuo käenkaali! :) Köynnöskin näyttää komealta! Enää tosiaan puuttuu parvekekelit. ;)

Mitenkäs sitä kevään tuloa voisi edistää? Hiustenkuivaajalla sulatella lumia pihalta? Oma piha on piirun verran masentava näky edelleen. Vappu on jo ovella ja lunta puoli metriä. Hmpf.

 
6:19 ip. , Blogger Haavetar kirjoitti...

Rusokäenkaali näyttää samalla vahvalta ja herkältä. Kaunis ja ihailtavan vehmas yksilö!

Huomasin saint paulioitteni aloittavan taas kukintansa, vaikka niillä olisi kyllä ollut syytä minulle möksöttää... Toisenlaisiakin kasveja on, vähemmän armahtavaisia... Osa pienistä vaahtera-aulioistani kurpahti kuivuuteen. - Mielestäni vähän turhan pienestä. ;)

 
9:15 ip. , Blogger Iines kirjoitti...

Siis tuo käenkaalihan on itselläni levinnyt upeasti ja jos suoraan sanon - kiusallisestikin - joka paikkaan puutarhassani. Sain tutulta joskus pari tainta ja istutin ne, ja nyt kukkia on satoja, kaukana sieltä, mihin ne istutin.

Käenkaalilla on hieno punerva väri vihreän keskellä, mutta kun sen panee maahan, voi valmistautua siihen, että seuraavana vuonna on viisinkertainen määrä ja sitä seuraavana viisikymmenkertainen määrä käenkaalia kukkapenkissä ja nurm ikon reunoilla. Olen saanut sen joukkoon kasvamaan valkoista hentoa luonnonkasvbia, jotain pikkumataraa, ja yhdistelmä on hieno!

Parvekeella se on varmaan hyvä valinta, vahva ja runsas kasvi.

 
9:37 ip. , Blogger MissTii kirjoitti...

Hii, näin paljon kommentteja :))

Hmm, hiustenkuivaaja, sitäpä en ole tullut vielä ajatelleeksi aiemmin avuksi lumiensulattamiseen. Pitää kohta alkaa harkita jos eivät hanget korkeat nietokset ala häviämään :D Tänään tosin ainakin alkoi jo suurin osa kaduista näyttää suht kuivilta, hiekka senkun pölyää kaikkien allergikkojen iloksi tietenkin. Muuten on niin lumista vielä että alkaa hermostuttaa :/ :\

Todellakin, tuo käenkaalin olemus viehättää myös minua. Siinä on jotain, mikä tuo mieleen metsän, vaikka väri onkin aivan erilainen kuin sen luonnossa esiintyvän lajin. Kieltämättä aika helposti leviävä kasvi tuo, helppohoitoinen, mutta ruukussa ihan kelpo huonekasvi :) Haavetar: minä en koskaan saa mitään kukkiviksi tarkoitettuja kasveja kukkaan (esim. juuri saint pauliat, gloksiniat, tulilatvat, esikot, mitä näitä nyt on?) Mitenkäs tuo vaahtera-aulio, minulle on jäänyt kasvista melko krantunoloinen kuva. Itselläni ei tosin koskaan ole sellaista ollut :o Enkä taida yrittääkään jos helposti ottavat nokkiinsa ;)

 
10:09 ip. , Blogger piua kirjoitti...

Voi, itku tulee!
Itselläni rusokäenkaalille kävi ohraisesti joskus parisen vuotta sitten ja toiste en ole kohdannut samaa punasävyä, vain vihreitä versiota löytyy. Yhyy!! Tuo violetti sävy oli niin kaunis!

Ihanaa että jollain kukat kukoistaa.

 
9:25 ap. , Blogger Haavetar kirjoitti...

Vaahtera-aulion kukkaan saamisesta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta Ruissalon kasvihuoneissa ja kukkakirjoissa olen nähnyt sen olevan mahdollista. ;) Minun omani ovat vielä aivan taimia, siemenistä kasvatettuja. Vaativia ovat - loukkaantuvat todellakin kuollakseen, jos kastelun unohtaa... *nyyh*

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu